Taustakuva

Riskien hallintaa

Koronakriisin innoittamana lähdin katsomaan, millaisia kriisiarvioita Suomen valtiojohdolla on käytössään. Sieltä löytyykin kiinnostavia ajatusmalleja.Tässä alustavia huomioita.

Eräs keskeinen elin kanssallisessa riskien hallinnassa näyttää olevan Turvallisuuskomitea, jonka sivuilta löytyy linkkejä riskien hallinnan dokumentteihin. Dokumentteja on tehty varmaan useilla hallituskausilla ja erilaisilla poliittisilla painotuksilla. Pari viimeisintä dokumenttia heijastelee kokoomus-keskusta-perussuomalaista (ennen Halla-ahoa) ajatusmaailmaa.

Tässä lainauksia vuonna 2018 päivitetystä Kansallisesta riskiarviosta:.
"Kansakunnan yhtenäisyys ja identiteetti perustuvat pitkälti yhteisesti tunnustettuun historiaan sekä tarinaan siitä, keitä me olemme. Jos emme kerro tarinaamme itse, sen voi sanella joku ulkopuolinen. Tavoitteena voi olla tuhota itsenäisen valtion kansallinen tarina ja kyseenalaistaa siten kansakunnan olemassaolon oikeutus." (s. 24)

Tuo yhteisesti tunnustettu historia on tosiaan tarina, jonka aloittivat Topelius ja kumppanit 1800-luvulla ja jota pidetään yllä vapaussodan ja talvisodan hengessä. Talvisodan taustoista kannattaa lukea Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirjasta 'Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940'. Tarina ei olekaan niin rikkumaton kuin mitä vaikka Helsingin Sanomissa kerrotaan.

Ja myöhemmin samasta luvusta, joka käsitteelee informaatiovaikuttamista:
"Informaatiovaikuttamiseen tulee varautua jatkuvasti. Vihapuhe ja disinformaatio uhkaavat rapauttaa kansallista arvopohjaa ja nakertaa luottamusta yhteiskuntaan.
Tehokkaimmat keinot vaikuttamista vastaan ovat oma totuuteen perustuva vahva kansallinen tarina, korkea koulutustaso ja mediakriittisyys sekä pyrkimys oikaista valheet järjestelmällisesti. Omien yhteiskuntarakenteiden vahvuus vaikeuttaa valheiden levitystä." (s. 25)

Olen elänyt sellaisessa harhakuvitelmassa, että Suomesta on tullut osa globaalia yhteisöä, mutta nythän tämä koronakriisi päättänee tuo kehityksen ja palaamme savupirtteihimme. Millaiseen totuuteen Kalevala pohjautuu? Enpä osaa kuvitella mitään konservatiivisempaa ajatusmallia kuin mihin nämä toteamukset pohjautuvat.

Kriiseihin vastaamiseen johtamisjärjestelmä ja periaatteet on kuvattu dokumentissa 'Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, Valtioneuvoston periaatepäätös' (2017). Siellä on vähemmän tuota tarinankerrontaa, mutta henki on sama. Valaiseva avaus on kohdassa puolustuskyky:

"Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus turvataan ylläpitämällä ja kehittämällä turvallisuusympäristöön suhteutettua puolustuskykyä. Suomen puolustuskyvyn kehittämisen ja ylläpidon ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaallisen voiman käytölle Suomea vastaan ja sotilaallisella voimankäytöllä uhkaamiselle. Tarvittaessa Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhat torjutaan sotilaallisia voimakeinoja käyttäen."

Tässäkin kohdassa huomaan, että olen pudonnut kehityksen kelkasta. Vielä Kekkosen, Koiviston ja Halosen aikaan ajateltiin, että Suomen itsenäisyys (ja riippumattomuus) turvataan ensi sijassa pitämällä hyvät diplomaattiset suhteet eri suuntiin ja erityisesti lähinaapureihin. Nyt lähtökohta on riittävä asearsenaali.

Keskeisenä uutena uhkana nostetaan esiin kyberuhat. Näitäkin varmaan on olemassa, mutta sellainenn mielikuva on itselleni tullut, että niitä pitävät esillä henkilöt, jotka haluavat nostaa omaa profiiliaan ajan hermolla olevina asiantuntijoina. Ennen edellisiä presidentin vaaleja peloteltiin Venäjän vaalivaikuttamisella. Sellaista ei näkynyt ja vuosi vaalien jälkeen todettiin, että pahimmat pelot eivät toteutuneet.

Dokumenteissa on toki paljon ajan henkeen paremmin sopivia kohtia. Puhutaan kansainvälisestä yhteistyöstä kriisien torjumisessa ja auttamisesta katastrofitilanteissa sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Myös pandemioiden uhka tunnistetaan ja viitataan seuraavaan STM:n dokumenttiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi v 2012 suunnitelman pandemiaan varautumista varten. Aiemmat kokemukset edeltävän sadan vuoden ajalta liittyvät erityyppisiin A-influenssoihin, lintuinfluenssoihin ja sikanfluenssaan (SARS, 2009). Koska näiden viimeisten eläinpohjaisten tautien leviämisominaisuudet olivat hyvin erilaisia nykyiseen Covid-19 epimediaan verrattuna, niin terveydenhuollon ensi reaktiot niin Kiinassa kuin muuallakin ovat osin ymmärrettäviä. Tässä lainaus koskien pandemian taloudellisia vaikutuksia:

"SARS:n yhteydessä Kaakkois-Aasiaan kohdistuvien matkapalvelujen kysyntä laski voimakkaasti. Suomessa ilmenneiden yksittäisten ”todennäköisten SARS-tapausten” yhteydessä ulkomaiset kokousten- ja matkanjärjestäjät alkoivat perua matkoja ja kokouksia. Matkailun rajoittaminen tai rajanylityksissä matkustajiin kohdistuvat seulonta- tai torjuntakeinot eivät nykykäsityksen mukaan ole tärkeitä pandemian etenemisen tai vaikutusten rajoittamisessa. Koetun riskin ja mahdollisesti poliittisen paineen saneleman varovaisuusperiaatteen vuoksi vuoden 2009 pandemiassa annettiin joissakin maissa perusteettomia matkailurajoituksia vastoin WHO:n ja kansallisten terveysviranomaisten suosituksia, mistä matkailu kärsi merkittävästi ja tarpeettomasti."

Edelleen VATTin arvioihin pohjautuen:"Pandemia vaikuttaisi samaan tapaan kuin syvä lama. On oletettavaa, että vaikutukset olisivat suurimmat työvoimavaltaisilla palvelualoilla ja palvelusektoreilla teollisuutta suurempaa. Sairauspoissaolot ja kuolleisuuden nousu vaikuttaisivat myös pitkällä aikavälillä alentavasti kansantuotteeseen, mikäli torjuntatoimet eivät ole tehokkaita. Suomen oloissa välittömiä lisäkustannuksia pelkästään sairastuneiden hoidosta syntyisi valtiolle ja kunnille/kuntayhtymille."

Nuo taloudelliset vaikutukset lasketaan johtuvan ihmisten sairaslomista eikä siitä, että kokonaisia palvelualoja suljetaan taudin ehkäisemisen vuoksi. Nykytilanteen karuus on saanut päättäjät hämmennyksen tilaan.

SARSin kokemuksiin pohjautuen todetaan (s. 56): "Pandeman uhka-alueelta Suomeen saapuvien matkustajien seulonta oireiden havaitsemiseksi tai kuljetuksen aikana täytettävällä lomakkeella tapahtuva riskiryhmään kuulumisen tunnistaminen eivät ole hyödyllisiä." Tämä käsitys lienee nyt muuttunut. Muutoin ohjeistus on samanlaista kuin nykyisessä kriisissä (hygienia, eristäminen jne.)

Dokumentissa on selvästi sanottu, että vakavan pandemian aikana Sosiaali- ja terveysministeriöön kootaan johtoryhmä, joka koordinoi suojaustoimia, tarvittaessa 24 tuntia vuorokaudessa. Muutoin organisaatiorakenteet ovat liian mutkikkaat: on varautumispäällikköjen kokous ja kansliapäällikköjen kokous, valtiokonttorin tilannekeskus ja valtioneuvosto, ja vielä tietenkin eduskunta ja presidentti. Mutta kun lyödään nyrkki pöytään, niin nämä ohjeet voi unohtaa. No toki poikkeusoloissa vastuu siirtyy yksiselitteisesti valtioneuvostolle.

Neljäs kiinnostava dokumentti on WHO:n Pandemic Influenza Risk Management vuodelta 2017 (linkki löytyy STM:n sivulta). Se keskittyy riskin hallinnan kokonaiskuvaan, mutta liitteissä on kattavasti lähteisiin pohjautuvia yksityiskohtiinkin meneviä ohjeita. Aivan viimeisenä (s. 62) on perusteltu hyvin se, että on erittäin vaikea tunnistaa syntyvaiheessa olevaa uuden virustyypin pandemiaa, koska oireet ovat samanlaisia kuin kausi-influenssoissa. Näin pandemiaa ei yleensä saada pysäytettyä lähtöpisteessään. Niinpä yleinen arvostelu Kiinan virheistä heijastaa tietämättömyyttä tästä ja tunteista lähtevää syyllisten etsintää ja vihaa. Tuo dokumentti pohjautuu myös sikäli vanhentuneeseen tietoon, että viimeiset opetukset on saatu vuoden 2009 SARS-epidemiasta, jonka tarttuvuus ihmisestä toiseen oli ilmeisesti huomattavasti alhaisempi kuin Covid-19 viruksella.

Pandemian hallintakeinoista jatkuva keskustelu (esim. 5.4. Helsingin Sanomissa) kertoo siitä, että tilanne on uusi eikä parhaaksi tiedettyjä valmiita ratkaisuja ole olemassa. EU:ssa vastuu on valtioilla ja WHO antaa yleisiä ohjeita, mutta valtiot ovat reagoineet tilanteeseen hyvin eri tavoin. Lopulta paniikki iskee ja kaikki alkavat rajoittaa liikkumista ja kokoontumisia, mikä vaikuttaa hyvin voimakkaasti palvelualojen liiketoimintaan. Trump joutui kääntämään kelkkansa ja nyt Ruotsikin aloittaa rajoitukset. Vasta tässä vaiheessa aloitetut rajoitukset taitavat olla aika myöhässä.

Hesarin artikkelissa THL:n pääjohtaja puhuu nyt hybridistrategiasta, jossa yritään aiemmasta poiketen saada taudinkantajat kiinni testaamaalla ja näin tauti rajattua - Etelä Korean malliin. Kehitteillä on mobiilisovelluksia, joiden avulla tarjuntaketjut voi jäljittää. Tällainen minullekin tuli mieleen jo kuusi vuotta sitten, mutta ...
Hybridimallia minäkin kannatan, mutta hieman erilaista ja siitä lisää toisesssa kirjeessä.