Yhteiskunnan dynamiikan tulkitseminen

 

Selitys ja tulkinta

Tämä on jatkoa aiemmalle esseelle, jossa esittelin yhteiskuntatutkimuksen teoriamalleja. Hain mielessäni yhteiskunnallista muutosta, joka herättäisi pohtimaan muutokseen liittyvien ilmiöiden riippuvuuksia ja jopa kausaalisuhteita, jos sellaisia voi yhteiskunnasta tunnistaa. Mieleeni tuli Yhdysvaltoihin 1800 ja 1900 -lukujen vaihteessa suuntautunut muuttoliike ja samanaikainen voimakas teollisuustuotannon kasvu. Ajatuken kimmokkeena oli aiemmin esittelemäni Stuart Ewenin kirja kulutusyhteiskunnan synnystä.

Tein verkosta haun löytääksen jonkun artikkelin, joka kokoaisi faktoja teollistumisesta ja muuttoliikkeestä. Löytyikin kiinnostava teksti, joka paneutui juuri kysymykseen muuttoliikkeen ja teollistumisen keskinäisestä vaikutussuhteesta: Charles Hirschman ja Elizabeth Mogford, Immigration and the American Industrial Revolution From 1880 to 1920. National Library of Medicine, published in final edited form as: Soc Sci Res. 2009 Dec 1; 38(4).

Artikkelin perusmotivaatio on osoittaa kattavan väestölaskentadatan analyysillä, että muuttoliik­keellä on ollut merkittävä vaikutus teolliseen vallankumoukseen Yhdysvalloissa, vaikka tekijät varovat väittämästä, että muutoliike oli vallankumouksen syy. Tuo ajanjakso pitää sisällään monia ilmiöitä, jotka kytkeytyvät toisiinsa monin tavoin. Teollistumisen muutokseen ja kasvuun kytkeytyvät tieteellistekninen kehitys (esim. sähkö voimanlähteenä), tuotantoprosessien rationalisointi (taylorismi ja fordismi, liukuhihna), maataloustuontannon tehostuminen ja työntekijöiden ”vapautuminen” muihin elinkeinoihin, muuttoliikkeen tarjoama työvoima, Euroopan väestön muuttopaineet, infra­stuktuurin kehitys (erityisesti rautatiet), kaupunkistuminen ja kulutustavaramarkkinoiden synty; tässä päälimmäisenä mieleen tulevia asioita. Muutoksen dramaattisuudesta kertoo se, että vuonna 1880 työvoimasta 48 % oli maataloustuotannossa ja 14 % teollisuus/käsityö- tuotannossa (manufacturing), vuonna 1920 kummankin osuus oli 25 %.

Muuttollikkeen vaikuttavuuden analysointia vaikeuttaa se, että intiaaniväestöä lukuunottamatta kaikki amerikkalaiset ovat maahanmuutajia tai heidän jälkeläisiään eri sukupolvien takaa. Artikkelin kirjoitajat ovat rakentaneet varsin monimutkaisen laskentamallin eri sukupolvien osuudesta erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä, johon minun ei tarvitse omassa pelkitetyssä pohdinnassani uppoutua. Yhteiskunnan toiminnan selittämisen kannalta asettuu eteen haaste, mikä ilmiö valitaan selitettäväksi ja mitkä ovat selittäviä tekijöitä, kun selvästi vaikutussuhteet ovat monensuuntaisia.

Selvää on, että teollisuustuotannon kasvu vaati työvoimaa. Sitä oli tarjolla juuri tulleilta maahanmuuttajilta kuin myös kolmen tai useamman sukupolven takaisilta muuttajilta, jotka saivat siihen asti elantonsa pääasiassa maataloudesta. Suuri osa maataloudessa työskentelevistä joutui 1800 ja 1900 -lukujen vaihteessa etsimään muita töitä, kun heidän pienet tilansa liitettiin suurempiin. Osasta tuli vuokraviljejöitä tai toisten tilojen työntekijöitä. Hekään, jotka joutuivat vaihtamaan ammattiaan, eivät olleet innostuneita muuttamaan suuriin kaupunkeihin ja palkkautumaan kurin­alaisesti johdettuihin tehtaisiin, joissa suorittavat työt oli pilkottu yksinkertaisiin osavaiheisiin. Juuri tulleiden maahanmuuttajien oli helpompi ottaa vastaan tarjolla olevia töitä tehtaissa kuin saada työtä maaseurdun pikkukaupungeista. Heidät oli puutteellisellakin kielitaidolla helppo perehdyttää noihin pilkottuihin työn suoritus­vaiheisiin, mutta maaseutukaupunkien työtehtävät eivät olleet samalla tavalla jäsentyneitä. Kolmannen ja sitä edeltävien muuttosukupolvien eurooppalaistaustaiset maaseudun asukkaat ottivat kyllä vastaan paremmin palkattuja töitä tehtaiden työnjohtajina tai jopa toimistotehtävissä.

Paitsi että maahanmuuttajat mahdollistivat tuotannon kasvun, he lisäsivät tuotteiden kysyntää. Maalla oli oltu omavaraisia eikä elintarvikkeita tai edes vaatteita ostettu valmiina. Maahanmuuttajat olivat kaupallisen tarjonnan varassa. Tämä kasvatti kauppaa ja avaroiden kuljetustarvetta. Myyntityö ja rautatiet kasvattivat nopeasti henkilöstään ja niihinkin töihin palkattiin jo Yhdysvalloissa koulunsa käyneitä tekijöitä.

Kasvuboomin maine levisi Eurooppaan ja loi kiistattoman houkuttimen Euroopasta muuttajille, joille täällä ei ollut työtä tarjolla. Siis Yhdysvaltain teollistumisen vauhti sekä kasvatti maahan­muuttoa että tarvitsi sitä kasvun ylläpitämiseksi. Tämä kiteyttää yhteiskunnallisen muutoksen systeemisen dynamiikan, tekijät vuorovaikuttavat toisiinsa eikä vaikutus ole yksisuuntainen kausaliteetti.

Vielä jää mietittävää. Yllä olevasta vaikuttavien tekijöiden luettelosta puuttuu mm. pääoma, jota tarvitaan tuotannon käynnistämiseen. Millä mystisellä voimalla se toimii? Palaan aiheeseen.